Puhumme paljon siitä, että tuleeko televisiosta liikaa väkivaltaa, ja altistummeko sille turhan usein muutenkin. Lehdissä, netissä jne. Omaksuvatko lapset ja nuoret sen osaksi omaa, normaalia elämäänsä? Tuleeko väkivallasta osa arkea ja sitä kautta ikään kuin sallittu käyttäytymis- ja toimintamalli?
Näin suureen kysymykseen en kuitenkaan väitä osaavani vastata (enkä edes yritä), mutta se herätti uuden ajatuksen: Jos voi tartuttaa huonon mallin, niin emmekö voisi yhtä hyvin vahvistaa hyvää tapaa toimia?
Älkäämme yrittäkö vain kieltää, vaan tarjotaan jotain parempaa tilalle. Luodaan ilmapiiri, joka vie hyvään. Kuin huomaamatta.
Kuulin juuri sykähdyttävän tarinan Satakunnan keskussairaalasta. Pidän tarinoista - ja varsinkin hyvistä sellaisista. ;-)
Sairaalassa oli ollut, muiden terveyttä edistävien toimien ohessa, porraskampanja. Kampanjan tueksi porrasaskelmiin oli teipattu sloganeja, jotka kannustaisivat niiden käyttöön. Tavoitteena oli saada yhä useampi käyttämään arjessaan portaita.
Yksi idean toimeenpanijoista kulki yhtenä aamuna sairaalan aulan läpi. Äiti ja poika kulkivat käsikkäin, varmaan matkalla poliklinikalle tai osastolle. Äiti talutti poikaa hissiä kohti. Yhtäkkiä poika pysähtyi.
"Äiti, etkö tiedä? Täällä ei saa käyttää hissiä", poika sanoi. "Kaikkien, jotka pystyvät, pitää käyttää portaita."
Nyt varmaan Sinäkin, lukijani, ymmärrät, mitä tarkoitan.
Terveyttä edistävä kampanja oli juurtunut sairaalassa olleeseen poikaan. Hän alkoi kylvää hyvää ympärilleen. Lapsiin ja nuoriin - ja meihin aikuisiinkin - voi siis kylvää hyvän siemenen. Ja se kasvaa. Aivan kuin hyvä mieli ja positiivinen tunne.
Siitä voi jopa tulla tapa.
 | |
| Myös Singaporesa on myös kannustettu portaiden käyttöön... |
HYVÄÄ KESKIKESÄN JUHLAA!
