Taas on se aika vuodesta...

Taas on se aika vuodesta, kun yritämme olla mahdollisimman "kilttejä". Tehdä kaiken mahdollisimman hyvin. Myös käyttäytyä, hillitä - sekä kieltäytyä.
Lopputuloksena voi olla stressiä, uupumusta ja pettymyksiä.
Miksiköhän?
Esinnäkin onnistuneen joulun odotukset ovat suuret. Onhan kyseessä yksi suurimmista juhlista. Asetamme riman erityisen korkealle ja koetamme saavuttaa sen kaikesta muusta kiireestä ja elämänmenosta huolimatta. Voi käydä kuten kilpaurheilijalle: Jollei olemassaolevia olosuhteita oteta riittävästi huomioon, epätoivoinen pyristely ja liiallinen kurinalaisuus voivatkin kääntyä itseään vastaan. Huippusuoritus jää kauas odotetusta.

Tärkeämpää kuin tekninen suoritus, on se, mitä joulusta jää käteen. Enkä nyt tarkoita lahjavuoren korkeutta.
Joulu on juhla, johon kuuluu hyvä ruoka. Ateria, josta nautitaan yhdessä ja jota valmistellaan hartaudella. Silti monet meistä kokevat tästä pahaa oloa. "Taas tuli syötyä liikaa - kun oli tuo joulu!" Totta, asian voi tehdä monella eri tavoin, ja jonkinlainen maltti on valttia tässäkin, mutta tämä on yksi turhista murheista mummolassa. Muistammeko, mitä joku viisas on sanonut: "Tärkeää ei ole joulun ja uudenvuoden, vaan uudenvuoden ja joulun välinen aika". Sillä, miten elämme valtaosan vuodesta, on merkitystä. Joulusta on siis oikeus nauttia!

Joulu on levon ja rauhan juhla, joka antaa mahdollisuuden käpertyä vällyjen väliin ja lukea kirjan jos toisenkin. Hyvä niin. Mutta ei kannata unohtaa rentoutumisen liikunnallisia olomuotojakaan. Yhdessä vietetty ulkoiluhetki voi olla arkena harvinaista herkkua, mutta pidempien pyhien aikana sekin voi toteutua. Käytetään siis mahdollisuus hyväksi - ja samalla tulee tarvittaessa kulutettua muutama joulunsuklainen lisäkalorikin. Mutta ennen muuta tulee hankittua punaiset posket ja hyvä mieli. Niitä voi jopa alkaa haluta lisää - uudenvuoden ja joulun välillä...

Sanotaan, että lahjan saaminen on onni, mutta että lahjan antaminen lisää antajansa iloa vielä saajaakin enemmän. Joulu onkin hyvä aika kasvattaa omaa onnellisuutta - vaikka lahjojen antaminen itsessään ei pääasia olekaan. Enkä usko, että kukaan meistä kokee onnea haaliessaan lahjoja, joita kukaan ei tarvitse. Ehkä vain hetken harhan onnistuttuaan hankkimaan jokaiselle jotain...
Jos lahjoja annetaan, annetaan sellaisia, jotka sykähdyttävät eniten, eikä vain antamisen vuoksi. Muistetaan heitä, jotka lahjaa eniten tarvitsevat. Helposti tulemme ajatelleeksi fyysistä lahjapakettia, mutta rakkaimmat lahjat ovat tavallisesti ihan muuta.
Annetaan tänä jouluna läsnäolemisen lahja. Ihmisten onnellisuuden perusteista tärkein on tutkimuksen mukaan sosiaalinen verkosto, oltiin missä päin maailmaa tahansa. Perhe, ystävät, työkaverit jne.
Muistetaan läheisiämme niin, että he tuntevat oikeasti tulleensa rakastetuiksi. Unohdetaan kiire hetkeksi, annetan aikaa ja yhdessäoloa. Olemme itsekin sen arvoisia.
Jätetään älypuhelimet ja pikaviestittely. Otetaan yhteyttä henkilöön, joka on jäänyt huomiotta ja joka on vain silloin tällöin ollut mielessämme - tai vain tekstiviestin päässä.
Murretaan muureja ja annetaan omastamme.
Annetaan jopa anteeksi.
Ja teemme tästä joulusta, laulun sanoin, "joulun joulujen"...
NAUTINNOLLISTA JA RAKKAUDENTÄYTEISTÄ JOULUA!