Mistä on hyvä elämä tehty?

Hyvistä guruista, jotka tietävät, mikä on meille kaikille parasta?

Halusta ja kysyvystä kuunnella herkällä korvalla muiden ajatuksia - mutta ennen muuta itseäni - jotta voin valita oleellisimmat ja opin tekemään asioita paremmin. 

Tiukan terveellisistä valinnoista ja kurinalaisesta suorittamisesta - vain niin voin onnistua!

Nauttia hyvistä teoistani aina, kun niitä saan tehtyä - ja oppia joustamaan niin, että nautin ja saan vieläkin enemmän. 

Tiedosta, joka kertoo, mitä ja missä järjestyksessä kannattaa tehdä?

Muutamasta terveellisestä valinnasta, joita voin - ja haluan - tehdä (ainakin melkein) joka päivä. Niistä, jotka ovat eniten itseni näköisiä, minulle kaikkein tärkeimpiä. 

Hyvän elämän ohjeiden kokoamisesta? Hyvistä ruokaohjeista, jotka eivät olleetkaan tarkoitettu käyttöön - tai ehkä kerran, suuren juhlan kunniaksi...

Juuri itselleni, juuri tähän hetkeen sopivista hyvän arjen ohjeista, joita voin tuunata astetta sopivammiksi, omalla, pienellä twistilläni.

Terveyden pakonomaisesta tavoittelusta - koska muutkin niin tekevät?

Oppia saamaan elämäni tärkeät palaset kohdalleen, jotta voin oikeasti paremmin - ja voin jakaa hyvää myös ympärilleni. 

HYMYÄ HUULEEN!

Olemme eläneet poikkeuksellisia, totisia aikoja. Pandemia heijastuu moniin asioihin. Mieliimme. Ilmapiiriin. Reaktioihimmekin.

Tutkimus kertoo, että pikkulapsetkin hymyilevät vähemmän - kun eivät ole nähneet suu-nenäsuojusten taakse piilotettuja hymyjä. Eivät ole saaneet positiivista esimerkkiä. Ilman sitä elämästä tulee tylsää ja kylmää.

Tästä huolimatta keskitymme usein tavoittelemaan jotain miettimättä sitä, kuinka maaliin mukavimmin pääsisi, tai mikä siinä meitä oikeasti innostaa. Pohtimatta, mikä saisi meidät tuntemaan aseistariisuvan lapsenomaisen ilon - ja hymyn. Sillä se riittää pitkälle!

Totisen rutistamisen ja tavoittelemisen sijaan olisi aika rentouttaa suupieliä. Nostaa taas hymy kasvoille. Omille sekä lapsien. Etäyhteydessä ja maskien takana. Kaiken tämän jälkeenkin.

Puhelimessakin puhuessa kannattaa hymyillä. Sen vaan kuulee... 

Lomalla - ja lomalta - kunnossa

On taas se aika vuodesta, kun saamme nauttia Suomen upeasta luonnosta, yöttömästä yöstä, läheisistämme - ja ladata akkuja. Enkä puhu nyt kännyköiden akkujen latauksesta, vaikka se tuntuu olevan monilla päällimmäisenä huolena, vaan sisäisen energiavaraston täydentämisestä ja voimavaroista. 

Jotta jaksamme läpi kesän jälkeen seuraavan vähemmän valoisan ja viileämmän kauden. 

Kalenterimme on täynnä ympäri vuoden.   

Silloin ei juuri jää aikaa miettiä omaa itseä. Vaikka pitäisi. 

Deadline toisensa jälkeen saavutetaan, kuten työhön kuuluu, ja arjessa yritämme selviytyä jokapäiväisistä rutiineista.

Hidastatko koskaan miettiäksesi, mitä oikeasti kaipaat ja mikä tuntuisi hyvältä - lomalla ja työssä? Olisiko lomalla mahdollisuus ottaa hiukan aikaa itselle ja miettiä asioita tästä näkökulmasta?

Täyttyvätkö lomapäivätkin tekemättömistä kotitöistä ja muista velvollisuuksista? 

Teetkö uudenlaisen suorituskalenterin lomallesi - ja vielä niin täyteen, että loma tuo jopa uudenlaista stressiä? Kiristät ruuvia sen sijaan, että antaisi hiukan löysää…

  
On itsestään selvää, ja hyvä, että lomalla tehdään sellaista, jolle ei löydy niin paljon aikaa työn painaessa päälle – on se sitten rentouttavaa loma-aktiviteettia tai tekemättömien koti- ja puhdetöiden purkamista, mutta ehditkö milloinkaan miettiä, miksi jotain teet ja milloin? Onko loma-aikataulun ja aktiviteettien suunnittelu vain jatkoa työkalenterin täytölle: kaikki vapaat raot täytetään jollain miettimättä ”miksi”? 



Mitä, jos nauttisit tällä kertaa?
Anna tällä lomalla hiukan enemmän aikaa itsellesi ja asioille, joita oikeasti kaipaat:
- hemmottelulle
- läheisille
- harrastuksille
- luonnossa liikkumiselle (tai liikkumiselle yleensä) 
- tai vaikka vain jouten ololle. 
Kaikki on sallittua, kunhan teet asioita, jotka tuntuvat hyvältä. 
Jotta jaksat…
Ja ehkä opit tekemään joitain asioita paremmin...
Ympäri vuoden...