Nyt se alkaa, uusi uljas elämä ja hoikka minä!
Hyvä tavoite sinänsä, mutta oletko miettinyt miksi?
Pitäisikö vanha, hyvä puku tai mekko saada mahtumaan päälle perhejuhlassa?
Vai harmittaako ajatus liikakiloisesta minästä rantalomalla muutaman viikon päästä?
Ehkä vain puolison puoliksi leikillä heitetty kommentti muutamasta ylimääräisestä kilosta kiusaa?
Miksi oikeasti, itse, haluaisit painosi putoavan?
-Olisihan se mukavaa, jos jaksaisi paremmin, ei tarvitsisi puuskuttaa joka askeleella.
-Voisinko vähentää sairastumisriskiäni?
-Näkisinpä vielä lastenlasteni kasvavan...saavan ylioppilaslakin. Sen minä haluaisin nähdä!
-Kunpa pääsisin eroon näistä verenpaine- ja sokeritautiläkkeistä. Lääkäri uhkasi vielä kolesterolilääkkeilläkin! Voisiko se olla mahdollista?
Muista yhden tavallisen, suomalaisen miehen elämäntapakurssilla. Miehen, joka oli selvästi ylipainoinen. Muistan hänen autuaallisen tyytyväisyytensä jo alkutilanteeseen nähden kohtalaisen vähäisen painonpudotuksen jälkeen. Muut kurssilaiset eivät välttämättä oikein ymmärtäneet hänen tyytyväisyytensä taustoja - ennen kuin mies sen ilmaisi:
"Olen niin onnellinen, kun saan nyt itse solmittua tanssikenkieni nauhat!"
Onni ja tavoite voivat olla hyvin henkilökohtaisia, ja vain se, että Sinä tunnet ne, riittää.
Muista, että lopullinen tavoite ei ole ainoa päämäärä.
Matkalla on monta välietappia, ja jokaisen saavuttaminen on tärkeää.
Olethan aina lähempänä hyvinvoinnin matkasi päätä, kun vain jatkat eteenpäin.
Vaikka kuinka pienin askelin...
![]() |
| Kuva: Freedigitalphotos.net/franky242 |

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti