Oletko epävarma, syötkö oikein vai et?
Et ole ainoa.
Olen miettinyt, mistä ihmeestä tuo voisi johtua.
Olemme tehneet elämisestä vaikeampaa kuin se todellisuudessa on?
Syömisestäkin!
Onko sitten ihme, jos emme siinä onnistu?
Tämä koskettaa hiukan aiempaa blogiani uusavuttomuudesta:
Saamme kyllä joka suunnalta yksityiskohtaisia ohjeita siitä, kuinka paljon, mitä ja milloin meidän tulee syödä. Melkein odottammekin milligrammoja ja yksityiskohtaisia neuvoja. Askel askeleelta ja kädestä taluttaen. Aivan kuin perinteisessä ruokaohjeessa. Uskomme, että muuten emme onnistu.
Mutta hyvä kokkikin osaa soveltaa...
Turun Sanomat kosketti aihetta 5.4. digilehdessään kertoessaan, kuinka brasilialiset ovat esittäneet ravitsemussuosituksensa. Voisimmeko me oppia jotain allaolevista, hienosti koostetuista ohjeista?
1) PERUSTA RUOKAVALIOSI LUONNOLLISILLE tai mahdollisimman vähän prosessoiduille ruuille.
2) KÄYTÄ ÖLJYJÄ, rasvoja, suolaa ja sokeria pienissä määrin luonnollisten ruokien maustamiseen. Niiden maltillinen käyttö on osa herkullista ruokavaliota.
3) SYÖ SÄÄNNÖLLISESTI ja huolellisesti sopivissa ympäristöissä ja jos mahdollista, muiden seurassa.
4) KEHITÄ, HARJOITTELE ja JAA kokkaustaitoja.
5) SUUNNITTELE AJANKÄYTTÖSI niin, että ruuasta ja syömisestä tulee elämässäsi tärkeää. "Tee ruoan laitosta ja aterioista leppoisia ja nautinnollisia hetkiä."
6) SUHTAUDU VAROEN ruoan mainontaan ja markkinointiin. "Mainonnan pääasiallinen tarkoitus on lisätä tuotteiden myyntiä, ei jakaa tietoa ja kouluttaa ihmisiä."
7) OLE KRIITTINEN ja opeta lapset suhtautumaan kriittisesti kaikenlaiseen ruoan mainostukseen ja markkinointiin.
8) SYÖ ALKUTUOTTEITA.
9) KOKKAA ITSE.
10) NAUTI RUUASTA ja ruokahetkestä.
 |
| Kuva: freedigitalphotos.net/photostock |
Ruoasta ja ruokailusta on tehty osa inhimillistä elämää. Konkretia ja käytännöllisyys puhuttelevat - ainakin minua - paljon enemmän kuin lukuisat monimutkaiset taulukot ja mittayksiköt...joihin neuvot tietysti perustuvat. Älkää nyt ymmärtäkö minua väärin. Tutkimus kaiken taustalla on tärkeää mutta se, miten asiat esitämme, on ainakin yhtä tärkeää!.
On totta, että moderni, länsimainen elämäntapa ja mahdollisuudet hankkia melkein mitä vain saavat meidät joskus sortumaan helppoihin - ja usein huonoihin - vaihtoehtoihin. Itseään on helppo "hemmotella" liikaa herkuilla, joita emme oikeasti tarvitse. Siksi meitä pitää välillä herätellä huomaamaan todellisuus.
Onko jakamamme nippelitieto mennyt kuitenkaan perille? Syödäänkö nykyään terveellisemmin? Pysyykö painomme paremmin kurissa?
Vai pitäisikö meidänkin oppia viestimään ravitsemuksesta käytännöllisemmin...?
Voisi kuvitella, että Brasiliassa koulutustaso on keskimäärin alempi kuin meillä Suomessa, ja siksi heille ohjeet pitää antaa mahdollisimman käytännöllisesti. Mutta onko meissä sittenkään niin paljon eroa? Kuullostavatko ohjeet meidän korvaan huonommilta?
Mielestäni ne voisivat olla hyväksi avuksi myös meille. Uudella tavalla.
Olisiko aika suhtautua ruokaan hiukan rennommin - ja inhimillisemmin?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti